Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hoitotarinavieraskirja

Kissojen hoitaminen tapahtuu hoitotarinoilla. Niissä hoitaja kertoo mitä kaikkea kissansa tai kissojensa kanssa tekee. Saat antaa mielikuvituksesi lentää, mutta älä kuitenkaan anna mopon karata käsistä. Ylläpitäjä arvostelee tarinat ja hoitaja saa palkinnoksi kolikoita, joiden määrä riippuu tarinan laadusta ja pituudesta. Hoitotarinoita olisi hyvä kirjoittaa vähintään kerran kuukaudessa, mutta voit tietysti kirjoittaa useamminkin. Muista kuitenkin, ettet saa kirjoittaa uutta tarinaa ennen kuin edellinen on arvosteltu.

Jos haluat sisällyttää toisen hoitajan ja/tai hänen kissansa tarinaasi, katso ensin kyseisen hoitajan kaapista, salliiko hän sinun käyttävän häntä tarinoissasi.

 [ Kirjoita ]

Nimi: Noora

13.07.2018 07:57
Noen päiväkirja
12.7.2018

"Rakas päiväkirjani, tänään oli aika normi päivä, paitsi että minulla oli hoitaja. Heräsin ihanasta unesta uuteen päivään. Sain heti herätessäni uuden Dinopehmo ja norsu jutun. Olin todella kiitollinen niistä. Sitten söimme yhdessä aamupalaa. Noora oli kattanut ja laittanut kaiken valmiiksi. Oli ihana mennä valmiiksi katettuun pöytään. Söimme ja sitten Noora tiskasi. Sen jälkeen hän ehdotti, että menisimme kävelylle ja niin me lähdimme sinne. Kävimme metsässä ja minä "kiusasin" metsän eläimiä. Sitten väsähdin, joten Noora kantoi minut ystävällisesti kotiin. Koitin kiittää Nooraa, mutta nukahdinkin heti. Näin unta, että me leijui me ilmassa ja ajoimme pilviautoilla. Outo uni. Heräsin kahden tunnin päästä ja sitten me leikimme Nooran kanssa pehmoleluilla. Se oli hauskaa! Sitten meille molemmille tuki nälkä, joten päätimme mennä tekemään keittiöön salaatin. Käytimme siihen päärynää, viinirypäleitä, kurkkua ja parsakaaleja. Hyvää siitä tuli! Söimme sitä keittiössä ja veimme lopun säästöön huoneeseemme, laitoimme tietenkin kelmua sen päälle,jotta se ei menisi heti pilalle. Sitten katsoimme yhdessä elokuvaa. Elokuvan jälkeen menimme nukkumaan, sillä meitä molempia väsytti. Oli ollut taas hauska päivä! Nähdään taas, rakas päiväkirja!"

//Juuuu. Tiedän, taas saman kertailua, mutta kirjoitin tän iha huvikseen tylsän kauppareissun aikana :).

Vastaus:

Saat 4 kolikkoa ja Noelle 1 kokemuspiste :)

- Mansikkapunkki YP

Nimi: Noora

12.07.2018 16:51
Kävelylle!
12.10.2018

Olin herännyt aikaisin, joten olin kerinnyt saamaan aikaiseksi jo paljon. Olin mm. käynyt kaupassa, laittanut aamupalaa, ilmoittanut Noen Leikkikerhoon ja siistinyt huonetta. Kaupassa käydessäni olin ostanut Nokinenälle dinosauruspehmon ja norsupenaalin tulevaa koulua varten. Hymyilin itsekseni ja asettelin pehmon ja penaalin vierekkäin sängylleni. Olin tyytyväinen työni tulokseen ja vilkaisin pöytään, jossa komeili aamupala kahdelle. Olin laittanut meille riisimuroja vadelmajogurttiin sekoitettuna, maitoa laseihin ja vielä päärynän paloja lautaselle. Heräsin ajatuksistani, kun aloin kuulla pienen kissani heräilyn ääniä. Käännyin katsomaan sinne päin ja näin Dinopehmo ja penaalin tuijottavan pennun.
"Mittä nuo olla?" Noki kysyi.
"Yllätyksiä!" vastasin hymyillen.
"Kennelle ne olla?" pentu kysyi edelleen niitä toljottaen.
"Sinulle tietenkin, pöljä!" naurahdin ja pentu hyppäsi pystyyn.
"Kiitos kiitos kiitos kiitoos!" pentu kiljahti ja pomppi tavaroiden luo.
"Ole hyvä vain!" kikatin iloisesti. Nokinenä oli niin hassu! Juuri sen takia siitä tykkäsinkin! Pieni pentu oli jo alkanut leikkiä pehmoillaan ja penaalillaan.
"Hei pikku kaveri, syödään ensin aamupala ja sitten leikitään" sanoin ja, lähdin kohti pöytää.
"Okei..." Nokinenä mumisin hieman lannistuen.
"Noh, myöntää. Olla mulla kyllä nääkä" Nokinenä myönsi hieman reipastuen. Nostin hänet tuolille ja istuuduin sitten itse Noen vierelle. Pikku kissa alkoi ahmia muroja suuhunsa ja koitti niellä niitä samaan aikaan, mikä näytti tuottavan hänelle vaikeuksia.
"Hei, rauhoituppas vähän" naurahdin ja nappasin pari päärynän palaa syöden ne.

Laitoin astiat tiskiin ja kuulin Nokinenä hiljaista muminaa. Nautin täysillä elämästäni täällä. Rakastin tätä paikkaa. Toivottavasti päiväni täällä eivät päättyisi... Ainakaan heti. Silloin sain idean.
"Hei Noki, mennäänkö kävelylle ja tutkitaan samalla paikkoja?" kysyin.
"Joo!" pikku kolli innostui.
"Mennään jo!" Nokinenä huudahti ja säntäsi ovelle odottamaan minua. Sen häntä väpätti jännittyneenä.
"Mennään mennään!" naurahdin ja puin kevyen kaupunkitakkini päälle ja vedin lenkkarit jalkaan.

Olimme kävelleet pitkän matkaa jo hoitolalta ja olimme saapuneet metsään. Siellä Nokinenä oli leikkinyt itsensä väsyksiin; se jahtasi oravia, hyppi perhosen perässä, kiipesi puihin ja otti kiinni maassa liikkuvia lehtiä. Noki oli niin väsyksissä, että sain kantaa sen hoitolalle. Hoitolalle se nukahti heti Dinopehmosa ja Möykyksi nimeämänsä karhun viereen. Kun Noki heräsi kahden tunnin päiväuniltaan, leikimme pehmoeläimillä yhdessä.

Sen jälkeen meillä molemmilla oli kova nälkä, joten päätin, että laittaisimme yhdessä ruokaa.
"Laitetaanko yhdessä ruokaa?" kysyin nälkäänsä valittelevalta pikkukissalta.
"Joo!" Noki vastasi iloisesti ja loikki luokseni. Lähdimme keittiöön mukanamme Kurkku, viinirypäleet, päärynä ja parsakaali. Teimme niistä salaatin ja jäimme syömään sitä sinne. Sitten korjasimme astiat ja veimme lopun salaatin huoneeseemme säästöön. Loppuilta kului elokuvan merkeissä ja sitten olikin jo nukkumaanmenon aika. Loppu

//Meni vaan vähän viinirypäleitä, kaks päärynää, vähän muroja, vähän jogurttia, vähän Parsakaalipussista ja puolet kurkusta. Kiitos.

Vastaus:

Tämä oli jotenkin erityisen ihana tarina, Noki on niin söpö :D teillä olikin touhukas päivä ja saatte molemmat siitä hyvästä 5 kokemuspistettä ja 12 kolikkoa!

- Mansikkapunkki YP

Nimi: Noora

12.07.2018 08:01
Noen päiväkirja
10.7.2018

"Rakas päiväkirja, tänään oli yllättävän jännittävä päivä! Ensiksi oli ihan normaali aamu ja päivä. Heräsin auringon valoon, söin aamupalaa, leikin kavereiden kanssa, menimme kävelylle, söin aamu ruuan, leikin kavereiden kanssa, söin ilta ruuan ja sitten hän adoptoi vain yhtäkkiä minut. Miettikää! ADOPTOI MINUT! A-D-O-P-T-O-I! Olin silloin todella, todella innoissani ja onneni kukkuloilla. Olin haaveillut tästä hetkestä pitkään (vaikka tietysti adoptiossa oli kiva leikkiä kavereiden kanssa). Sitten lähdimme uuteen huoneeseemme. Hoitajani nimi oli kuulema Noora, ja hän oli saman henkinen, kuin minä. Huoneen numero oli 5 ja se oli kakkoiskerroksessa. Menimme sinne ja Noora avasi oven ja sen takaa paljastui aivan ihana huone! Siellä oli kaiken maailman luxus jutut! Esim. sellainen siisti kuoppa, joka on pehmustettupinkillä ja siinä on reunoilla pilvikuvioita. Ja sitten Noora kysyi että haluanko yllätyksen, ja tietysti sanoin että joo! Ja niin sain ihanan ison nalleni, jonka nimesin Möykyksi. Sitten Noora ehdotti, että minä leikkiin nallellani sen aikaa, kun hän purkaa ostoskassinsa ja laukkunsa kaappeihin. Sanoin että se sopii ja Noora meni purkamaan niitä. Leikkiaika kului hetkessä ohi ja sitten olikin jo aika mennä soittamaan Nooran äidille ja isälle. Noora toi jonkun 'kannettavan' -tai noh, sellaiseksi hän sitä kutsui- ja avasi sen. Sitten hän meni johonkin sovellukseen ja laittoi sen päälle. Siellä sovelluksessa hän klikkasi sanaa 'Äiti ja isä' ja yhtäkkiä se alkoikin vain soittaa. Pian Nooran vanhemmat vastasivat ja Noora alkoi puhua heille. Hän esitteli minut ja minä moikkasin niitä ja ne kehuivat minua söpöksi ja ihanaksi. Se oli kivaa! Mutta pian minua alkoi jo väsyttää, joten Noora sanoi heipat ja lopetti puhelun. Sitten hän kävi vaihtamassa vaatteet ja pesi hampaansa ja avasi pedin. Asetin nalleeni Nooran sängyn tyynypuolen toisellepuolelle ja käperryin sitten nukkumaan. Noorakin tuli viereeni ja sanoi hyvää yötä ja kävi hänkin nukkumaan. Tänään oli ollut ihana päivä. Huomenna nähdään taas päiväkirja, nyt, hyvää yötä!"

//Noniin. Tulihan tästä tasan 300 sananen tarina, että juu. Toivottavasti kelpaa vähän erilainen tarina :)!

Vastaus:

Ainahan ne erilaisetkin tarinat kelpaavat! :) kiva kuulla, miten innoissaan Noki oli ensimmäisestä päivästä uuden hoitajansa kanssa. Saat 6 kolikkoa ja valitettavasti Noki ei nyt saa kuin yhden kokemuspisteen, kun tarina oli lähinnä eilisen päivän kertailua :)

- Mansikkapunkki YP

Nimi: Noora

11.07.2018 08:46
Ensi tapaaminen
10.7.2018

Katsahdin jännittyneenä nettisivuja vielä kerran. Ajattelin päässäni Tulikärpäsen osoitteen. Sitten vilkaisin tavaralistaani vielä. Tavaralistani oli ainakin kilometrin pituinen. Niin paljon tarvitsin mukaani!
"Kannettava, kännykkä, laturi, kuulokkeet..." mumisin itsekseni. Kun muuttaisin Kissahoitola Tulikärpäsen, saisin jakaa huoneeni kissanpennun kanssa. Innostuin asiasta lisää ja asetin loputkin vaatteeni ja kamani.
"Hammasharja, hammastahna, hiusharja, hajuvesi, meikit, pitkähihaisia, t-paitoja, toppeja, huppareita, trikoita, neulepaitoja, neuleita, sukkia, yöpaitoja, yöhousuja, yöshortseja, kevyt takki, kevyt kaupunkitakki, paksu takki, paksu kaupunkitakki, sateen pitävä takki, lenkkarit, paksut varrelliset kengät, hienot kengät, croksit, pipo vuorella, lapaset vuorella, ohuempi pipo, sormikkaat, turkoosi (kaula)huivi, pinkki huivi, musta tähti kuvioinen huivi, onnentavarat..." jatkoin luettelua. Oliko vielä jotain muistettavaa? Toivottavasti ei. Ruksasin loputkin laitetuiksi ja taittelin paperin kassiin mukaan. Huokaisin. Olisi haikeaa muuttaa jo nyt pois kotoa. Tietenkin pääsisin käymään taas kotona juhlapyhinä, tietenkin vasta sitten, kun pikkukissa olisi tarpeeksi vanha jäämään päiväksi tai pariksi yksin. Suljin laukkuni päättäväisesti ja vedin sen vetoketjun kiinni. Seuraava etappi olisi juna-asema. Ja sitä seuraava olisi Kissahoitola Tulikärpänen. Hengitin sisään ja ulos rauhoittuakseni. Nyt sitä mentäisi.

Sain äidiltä kyydin asemalle. Halasin häntä ja sanoin;
"Sano iskälle terkkuja"
"Sanon, soitellaan illasta"
"Soitellaan vaan. Näytän silloin hoitokissani ja huoneeni... Kaiken!" hymyilin äidille. Silloin kuulin junan tulevan. Minun oli mentävä.
"Nähdään. Mulle tulee sua ikävä" sanoin äidille haikeasti.
"Nähdään... Niin minullekin" äiti vastasi. Annoin pusun hänen poskelleen, otin laukkuni ja riensin junaan. Etsin sopivan istumapaikan ja vilkutin äidille vaisusti hymyillen, kun juna lähti liikkeelle. Hän vilkutti takaisin. Nyt alkaisi kolmen tunnin junamatka Kissahoitola Tulikärpäseen. Laitoin kuulokkeet korvilleni ja painoin Spotifystä soittolistani soimaan.

Olin onneni kukkuloilla, kun vihdoin ja viimein saavuin Kissahoitola Tulikärpäsen päärakennuksen eteen. Tarkasteltuani sitä hetken aikaa, päätin mennä sisälle. Raahasin itseni ja kantamukseni sisälle vaivalloisesti, olin väsynyt matkasta.
"Hei ja tervetuloa Kissahoitola Tulikärpäseen!" tiskin takana seisova, noin kolmikymppinen, brune nainen tervehti minua hymyillen lämpimästi.
"Hei! Tulin tänne hoitamaan yhtä kissoistanne. Nimeni on Noora" vastasin kohteliaasti. Nainen avasi kansionsa ja etsi hetken nimeäni.
"Hmm... Löytyi!" hän ilmoitti lopulta. Hymyilin leveästi.
"Huoneesi on numero viisi ja se sijaitsee kakkoskerroksessa" nainen ilmoitti.
"Tässä huoneesi avain, äläpä hukkaa sitä" hän jatkoi vinkaten silmää ja samalla naurahtaen.
"Kiitos!" sanoin ja sujautin avaimen taskuuni.
"Noniin. Ja nyt päästään kisuliin. Kerrohan kolme luonteenpiirrettäsi, niin saadaan mahdollisimman saman henkinen kaveri" brunettehiuksinen nainen selitti.
"Hmm... Noh, ehkä energinen, rohkea ja ystävällinen" kerroin miettiväiseen äänensävyyn.
"Selvä" nainen hyväksyi tutkien listaansa kansiosta.
"Sinulle voisi sopia vaikka Nokinenä" nainen sanoi hetken jännityksen jälkeen. Olin toivonut Tiitua, mutta kohtalokseni oli kääntynyt Nokinenä.
"Nokinenä?" En tiennyt kuka hän oli.
"Mennäämpäs nyt katsomaan Nokea. Kiva saada sillekin pikku rohkelikolle oma hoitaja. Sinun kanssasi se saa varmasti kokea mitä hienoimmat seikkailut!" nainen sanoi tomerasti ja lähti johdattamaan minua jotakin käytävää pitkin hoitolan syövereihin. Pian esiin tuli ovi, jossa luki 'Adoptio, pennut'. Menimme siitä ovesta sisälle isohkoon huoneeseen, jossa oli monta pikkukissa. Jotkut leikkivät, toiset makoilivat ja yhdet söivät. Nainen otti yhden syliinsä ja ojensi minulle.
"Tässä on Nokinenä -kotoisammin Noki-, se on vielä todella nuori" hän sanoi ojentaessaan pentua minulle. Otin sen hellästi syliini ja varoin puristamasta liikaa.
"No nyt kun sulla on kissa, voit mennä huoneeseesi. Hissi löytyy aulasta" nainen neuvoi ja viittasi kohti aulaa.
"Selvä. Kiitos!" sanoin hyväntuulisesti ja lähdin kohti hissiä. Otin laukut matkalta mukaan ja tilasin hissin. Se tuli pian ja kilahti avaten samalla ovensa ja minä astelin pienen pieni kissa sylissäni kyytiin ja painoin kakkoskerroksen nappia. Hissi lähti liikkeelle ja saapui määränpäähänsä yllättävän nopeasti.
"Varmaan joku ybernopeehissi" tuumin lopulta kohauttaen harteiltani. Kävelin oven numero viisi luo ja työnsin avaimen reikään. Käänsin sitä reiässä niin, että lukko lopulta raksahti auki. Avasin oven ja katselin haltioituneena uutta huonettani. Se oli täydellinen! Rakastin juuri niitä värejä, jotka huoneessamme nyt oli.
"Ihana!" henkisin ja laskin Noen maahan.
"Niippä!" Nokinenäkin henkäisi. Ensialkuun säikähdin sitä, kun Nokinenä puhui, mutta sitten tajusin. Täällähän oli luvattu puhuvia kissoja!
"Noh, mites on. Tullaanko toimeen?" kysyin poikakissalta.
"Vammaan, kelan ku meeiä vallitii" Nokinenä puhui hassua pentukieltä.
"Haluutko sä yllätyksen?" kysyin. Olin kerennyt käydä shoppailemassa matkalla tänne vähän.
"Joo! Joo!" pikkukissa kiljahti riemuissaan. Hymyilin ja otin yhdestä muovikassista esiin n. 30 senttiä korkean, ruskean nallen.
"Wow! SE O ISOMMI LUIN MINÄ!" Nokinenä huudahti. Riisuin ulkovaatteeni ja otin Nokinenä sekä nallen syliini ja vein heidät sängylle.
"Jos leikit tässä hetken nallesi kanssa, kun minä puran muut ostokset ja laukkuni, sitten soitetaan äitilleni ja isälleni ja sitten mennään nukkumaan, käykö?" ehdotin.
"Joo" Nokinenä vastasi jo leikkeihinsä uppoutuneena. Hymähdin Noen söpöydelle ja lähdin järjestelemään ruokatarvikkeita kaappeihimme.

Olin pian valmis ja sitten aloin purkaa laukkujani. Järjestelin vaatteitani sievään kaappiin hyräillen hiljaa ja kuuntelin Nokinenän pölötystä. Silloin huomasin meikkipöydän vieressäni.
"Ihana meikkipöytä!" henkäisin silmät suurina. Järjestelin siihen heti meikkini ja sitten olin tyytyväinen. Hymyilin itsekseni ja jatkoin vaatteiden taittelua kaappeihin. Pian vaatekaapissa komeili vaatteeni siististi viikattuina. Olin tyytyväinen itseeni ja suljin ovet. Kävin ripustamassa vielä takkini eteisen naulakkoon ja laitoin kengät naulakon viereen siistiin riviin. Muut ulkoa vaatteet -kuten pipot, hanskat ja huivit- olin laittanut yhteen vaatekaapin laatikoista. Sitten menin Nokinenän luo Kannettava mukanani. Jätin kännykän latautumaan laturissa yöpöydälle.
"No niin, laitappas nalle hetkeksi sivuun" sanoin lempeästi Noelle.
"Soitetaan mun vanhemmille"
"Seevä" Nokinenä sanoi reippaasti ja työnsi nallensa sivuun. Avasin tietokoneen ja painoin 'Skype'-sovellusta. Kun se aukesi, painoin nappia 'Vanhemmat' ja 'Soita videopuhelu'. Sitten se alkoi soittaa. Hetkeä myöhemmin äiti ja isä vastasivat.
"Moii!" huudahdin innoissani. Nokinenä oli säikähtänyt vähän ja loikannut sivuun.
"Moi Noora!" he sanoivat yhteen ääneen.
"Kattokaas mun kissaa" sanoin ylpeänä ja nostin Noen kameraan.
"Noki sano 'Moi!'" kuiskasin kissan korvaan.
"Moi!" Noki sanoi hieman arasti.
"Oih! Ompa se söpö!" äiti sanoi.
"Ja kaiken kukkuraksi osaa vielä puhuakkin!" hän jatkoi kehumistaan.
"Nimpäs onkin!" isäkin sanoi. Olin hyvin ylpeä hoidokkipennustani.
"Joo. Niin on. Voin lähetellä teille sitten kuvia"
"Otamme kuvat ilomielin vastaan!" isä naurahti. Hymyilin leveästi. Sitten huomasin Nokinenän suun aukeavan suureen haukotukseen.
"Meidän olisi ehkä paras mennä nyt nukkumaan, sillä me molemmat Nokinenän kanssa olemme hyvin väsyneitä" kerroin äidille ja isälle.
"Selvä. Moikkaa!" he sanoivat ja vilkuttivat. Me vilkutti me takaisin, sitten suljin linjan, poistuin päistä ja suljin koneen. Asetin sen yöpöydälleni ja kävin pesemässä meikit pois ja vaihtamassa yöpaidan ja - shortsit päälleni. Sitten pesin hampaani ja avasin pedin.
"Haluatko nukkua vieressäni?" kysyin Noelta.
"Joo!" kissa sanoi ja hyppäsi sängylle ja asetteli jättinallen viereensä. Hymyilin ja asetuin hänen vierelleen, sammutin valot ja nukahdin. Loppu!

//Näin saatiin mun eka tarina päätökseen, älä ihmettele jos siellä on vähän hassuja sanoja, kun kännykässä on automaatti korjaaja. Toivottavasti kelpaa kuitenkin!

Vastaus:

Kyllä kelpasi, tykkäsin tarinasta tosi paljon! Ja on kivan pituinenkin :D Noen söpö pentukieli pisti minutkin hymyilemään :) ja oli tosi mukava nähdä, miten hyvät välit Nooralla ja hänen vanhemmillaan on. Odotan innolla seuraavaa tarinaa! Saat 20 kolikkoa sekä Nooralle 3 kokemuspistettä ja Noelle 2 :) tässä tarinassa ette vielä päässeet tekemään paljoa, mutta sitten kun rupeatte touhuamaan enemmän, saatte enemmän kokemuspisteitäkin!

- Mansikkapunkki YP

©2018 Kissahoitola Tulikärpänen - suntuubi.com